Syntynyt: 1977 | Puoliso: Linda-Maria Roine (Mercedes) |
Ikä: 47 vuotta | Lapset: 2 |
Rikos: Tuomittu kahdesta murhasta (Dragan Joksović ja Volkan Ünsal) |
Janne Raninen on suomalais-ruotsalainen rikollinen, joka tuli tunnetuksi osallisuudestaan kahteen tunnettuun murhaan. Vuonna 1998, 20-vuotiaana, hänet tuomittiin mafiajohtajan murhasta Tukholmassa, Ruotsissa. Myöhemmin, vuonna 2003, hän oli osallisena Volkan Ünsalin murhassa Helsingissä, Suomessa. Pitkän vankeustuomion jälkeen Raninen on pyrkinyt irtautumaan menneisyydestään ja edistämään rikoksetonta elämää. Hänet tunnetaan myös Helsingissä avaamastaan “Raivoomo”-yrityksestä, jossa ihmiset voivat purkaa turhautumistaan. Jos etsit Wikipedia-tietoja hänestä, voit hakea hakusanalla Janne Raninen Wikipedia.
Varhainen Elämä ja Perhetausta
Janne Raninen syntyi Ruotsissa suomalaisille vanhemmille ja kasvoi Tukholman lähiössä. Hänen taustansa toisen sukupolven maahanmuuttajana teki hänen lapsuudestaan haastavan, sillä hän koki usein ulkopuolisuutta ja sopeutumisvaikeuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Tukholman lähiöt olivat 1980- ja 1990-luvuilla monikulttuurisia, ja Raninen ystävystyi turkkilaisten, irakilaisten ja entisten Jugoslavian alueiden nuorten kanssa, jotka jakoivat samanlaisia identiteettihaasteita.
Janne Naninen Nuorena
Vaikka Ranisen perhe ei ollut rikollinen, hänen nuoruutensa täytti tyhjiö, jossa rikollisuus ja jengielämä tarjosivat identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Varhain nuoruudessaan hän alkoi ajautua kohti rikollista toimintaa, joka lopulta vei hänet syvälle alamaailman välienselvittelyihin. Tämä ympäristö muodosti pohjan hänen myöhemmille rikollisille teoilleen, ja hän tunsi kuuluvansa enemmän rikollispiireihin kuin yhteiskuntaan.
Rikollinen Toiminta
Mafiajohtajan Murha Tukholmassa (1998)
Janne Raninen nousi ensimmäisen kerran otsikoihin helmikuussa 1998, kun hän ampui ruotsalais-serbialaisen mafiajohtaja Dragan Joksovićin Tukholmassa. Murha tapahtui Solvallan raviradalla, missä Joksović oli ystäviensä kanssa. Raninen ampui Joksovićia lähietäisyydeltä neljä kertaa, kahdesti päähän ja kahdesti vartaloon. Tapahtuma oli dramaattinen, sillä paikalla oli useita silminnäkijöitä, ja Joksović oli tunnettu hahmo Tukholman alamaailmassa. Murhan taustalla olivat uhkailut, joita Joksović oli esittänyt Ranista kohtaan liittyen laittomaan tupakkakauppaan. Raninen antautui välittömästi ravintolassa olleille vartijoille murhan jälkeen. Tämä teko käynnisti väkivaltaisen valtataistelun Tukholman alamaailmassa.
Volkan Ünsalin Murha Helsingissä (2003)
Vuonna 2003 Janne Raninen oli osallisena Volkan Ünsalin murhassa Helsingissä. Ünsal, joka oli entinen pankkiryöstäjä ja toimi tietolähteenä poliisille, houkuteltiin ansaan Helsingin Vuosaaressa sijaitsevaan kerrostaloasuntoon. Hänet surmattiin lokakuun 15. ja 16. päivän välisenä yönä. Murhan syynä oli Ünsalin antamat tiedot poliisille, jotka vaaransivat rikollisten toimintaa. Ünsalin ruumista ei koskaan löydetty, ja Raninen oli yksi neljästä miehestä, jotka tuomittiin elinkautiseen vankeuteen tästä palkkamurhasta.
Vankeusajan Elämä
Vankilassa Tehdyt Muutokset
Janne Raninen vietti vankilassa yli kaksikymmentä vuotta, joiden aikana hän koki merkittävän sisäisen muutoksen. Hän alkoi tarkastella omaa elämäänsä ja tekemiään rikoksia kriittisesti ja päätti irrottautua rikollisesta maailmasta. Jo kymmenen vuotta ennen vapautumistaan Raninen teki tietoisen päätöksen elää rikoksetonta elämää, ja tämä päätös vahvistui vankeuden loppuvuosina.
Perhe ja Voikukkalapset
Vankilassa ollessaan Raninenista tuli isä, ja tämä kokemus syvensi hänen ajatteluaan rikollisuuden vaikutuksista lapsiin ja perheisiin. Hän huomasi, kuinka paljon lapset kärsivät vanhempiensa rikoksista ja vankeustuomioista. Tämä johti siihen, että hän oli mukana perustamassa Voikukkalapset ry -yhdistystä, jonka tavoitteena on tukea vankien lapsia ja edistää heidän hyvinvointiaan.
Uudet Suunnitelmat ja Yrittäjyys
Vankeuden loppuvuosina Janne Raninen alkoi valmistautua elämään vapaudessa ja miettiä, miten hän voisi hyvittää yhteiskunnalle tekemiään rikoksia. Hän alkoi suunnitella yrittäjäksi ryhtymistä ja halusi löytää tavan auttaa ihmisiä käsittelemään tunteitaan turvallisesti. Tämän seurauksena hän perusti Helsingissä “Raivoomo”-nimisen yrityksen, jossa asiakkaat voivat purkaa turhautumistaan rikkomalla esineitä. Raivoomo on saavuttanut suosiota erityisesti naisten keskuudessa, ja se symboloi Ranisen sitoutumista rikoksettomaan elämään ja halua tukea ihmisten henkistä hyvinvointia.
Raninen vapautui elinkautisesta vankeudestaan maaliskuun alussa vuonna 2021, yli kahden vuosikymmenen vankeuden jälkeen. Vapautumisensa jälkeen hän on keskittynyt rakentamaan uutta elämää ja tekemään sovintoa menneisyytensä kanssa.
Perhe Elämä
Janne Ranisen perhe-elämä on kokenut useita muutoksia vuosien varrella. Hänen ensimmäinen lapsensa, tytär, syntyi vankeusaikana, ja Raninen on kertonut isyyden tuoneen haasteita, sillä vankeus rajoitti hänen osallistumistaan tyttärensä elämään. Tyttären äiti ei ole hänen nykyinen kumppaninsa, Linda-Maria Roine.
Linda-Maria Roine, tunnettu räppärinimellä Mercedes Bentso, tuli Ranisen elämään myöhemmin. Pari tapasi musiikkipiirien kautta, ja heidän suhteensa alkoi siitä, että Roine esiintyi eräässä tapahtumassa, jonka järjestämiseen Raninen oli osallistunut. Roine on ollut tärkeä tuki Raniselle tämän vapautumisen jälkeen, auttaen häntä sopeutumaan takaisin yhteiskuntaan pitkän vankeuden jälkeen.
Vuonna 14. toukokuuta 2024 Raninen ilmoitti, että Roine odottaa heidän yhteistä lastaan, ja ilmaisi kiitollisuutensa vaimolleen ja tyttärelleen, joka odottaa innolla isosiskoksi tuloa. Instagramissa julkaistussa postauksessa hän kirjoitti siitä, kuinka perhe on hänen elämänsä keskipiste, ja kuinka hän tekee kaikkensa tukeakseen sekä tulevaa lastaan että muita perheenjäseniään.
Janne Raninen Kirjat
Vankeusaikanaan Janne Raninen kirjoitti kirjan Isänä vankilassa (2019), jossa hän kertoo avoimesti kokemuksistaan rikollisessa maailmassa ja isyydestä vankilan seinien sisällä. Kirjassa Raninen pohtii syvällisesti elämänvalintojaan, niiden seurauksia perheelleen ja erityisesti sitä, millaista on olla isä, kun ei voi olla fyysisesti läsnä lapsensa elämässä. Hän käsittelee myös syyllisyyttä ja halua muuttaa elämäänsä, tarjoten lukijalle rehellisen kuvauksen vankeuden vaikutuksista isyyteen ja perhesuhteisiin.